Viime viikolla havahduin siihen, että olen kahden kuukauden aikana nähnyt täällä kaksi naismuusikkoa, jotka ovat soittaneet jotain instrumenttia laulamisen sijaan. Kuitenkin Mardi Grasin aikan näin paljon koulujen brass bandeja, joissa tyttöjä oli lähes yhtä paljon kuin poikia. Puhuin tästä huomiosta Katielle (Lontoosta kotoisin) ja hän kiinnostui myös ilmiöstä. Lauantai-iltana otimme siis tehtäväksi löytää naispuolisia soittajia. Kaikista tärkei musiikkikatu täällä on Frenchmen Street, kävimme läpi kadun jokaisen baarin, emmekä löytäneet yhtään naispuolista muusikkoa. Lähdimme kävelemään ympäri keskustaa ja kolmen tunnin harhailun jälkeen olimme löytäneet yhden saksofonistin ja yhden rumpalin. Yhdessä baarissa oli naislaulaja, jolla roikku saksofoni kaulassa, mutta kolmen kappaleen jälkeen hän oli soittanut kaksi nuottia, joten emme laskeneet häntä. Palasimme Frenchmen Streetille ja kyselimme siellä baarien ovimikoilta, tietävätkö he naismuusikoita.

"Do you know any female musicians?"
"What? You are looking lesbian bar?"
"No...do you know any female musicians?
"What, do I know any famous musicians?"
"No, FEMALE"
"Aah, mhh, not many. There was female singer here today"

Lähdimme pettyneinä kotiin, mutta päätimme ettemme luovuta. Katien ystävä James soitta Hot 8 Brass Bandissa, joten heidän keikan väliajalla yritin udella häneltä naismuusikoita. Hän osasi nimetä yhden. Sanoi toki, etteivät muusikot New Orleansissa välitä mitä sukupuolta olet, kunhan olet todella hyvä. "But girls are always playing some flute, and nobody wanna hear flute, I mean here in Nola you must play horn". Kerroin, että näin paljon tyttöjä soittamassa kaikkia eri vaskipuhaltimia koulujen brass bandeissa, mutta James ei osannut sanoa, miksi näistä nuorista pojat päätyvät muusikoiksi ja tytöt eivät.

Kaksi eurooppalaista feministiä ei kuitenkaan helpolla luovuta. Huiluopettajani, joka on siis miessaksofonisti, osasi nimetä yhden saksofonia soittavan naisen. Olimme onnekkaita ja hänellä oli keikka eilen Frenchmen Streetillä, mutta omien aikataulujemme takia, ehdimme paikalla vasta kun hän oli juuri lopettanut keikan. Menin juttelemaan hänelle, kerroin kuinka etsimme naismuusikoita ja kysyin osaisiko hän nimetä sellaisia. Sain häneltä viisi nimeä. Googletimme nuo nimet, jotta saisimme selville keikkaileeko kukaan heistä sinä iltana. Tulokset jäivät laihoiksi ja totesimme että meidän on vain taas käveltävä Frenchmen Streetiä edes takas ja toivoa parasta. Kävelimme punaista valoa hohtavan baarin ohi ja Katien ystävä Carley kysyi mitä tuolla on. Katie sanoi, että se on japanilainen ravintola, eikä siellä ole livemusiikkia. Me Carleyn kanssa väitimme kuitenkin, että sieltä kuuluu livemuusiikkia, joten päätimme mennä sisään. (Ainoa Frenchmen Streetin baari, jolla ei ole ikkunoita, joiden läpi näkisi ja kuulisi bändin.) Astuimme tähän mystiseen japanilaiseen ravintolaan sisään, joka pyörittää luupilla Miyasakin leffoja tiiliseinälle heijastettuna. Baarin sisäänastuessa kulkee suoraan bändin läpi. Ravintola on pieni, eikä siellä ole lavaa, joten ovensuun nurkkaukset toimivat bändin lavana. Ja mitä löydämmekään tästä baarista!!! Haruka Kikuchin. Naisen joka soittaa vetopasuunaa. Selviää myös, että hän on yksi niistä nimistä, joita yritimme tuloksetta googlettaa. Harukalla on myös pieni fanijoukko baarissa. Hieman humalainen mies tulee selittämään meille, kuinka oli kuullut Harukaa aikasemmin illalla, jossain toisessa baarissa, ja oli niin tykästynyt hänen soittoon, että olivat kaverinsa kanssa seuranneet häntä tähän japanilaiseen ravintolaan kuulemaan lisää. Baarissa ei meidän ja heidän lisäksi pahemmin muita ollutkaan. Oikein hyvän ja tunnelmallisen keikan jälkeen menin juttelemaan Harukalle. Hän kertoi tulleensa Tokiosta New Orleansiin vasta kolme kuukautta sitten, mutta soittaa tänään legendaarisen Kermit Ruffinsin kanssa. Suomalainen ja britti etsivät New Orleansissa naismuusikoita, ja he löytävät japanilaisen vetopasunaa soittavan naisen, joka soitta legendaarisen New Orleansilaisen turmpetisti Kermit Ruffinsin kanssa, on niin loistava päätös tarinalle, että voin huomenna tyytyväisin mielin lähteä kohti Suomea.

Tässä video jossa Haruka soittaa bändinsä kanssa perinteistä jazzia Tokion kaduilla.


https://www.youtube.com/watch?v=YmArRzT2C14