Uusi kotini on oikein suloinen ja pikkuruinen yksiö. Tunsin oloni siellä kuitenkin kovin orvoksi. Tietokoneeni ei onnistunut yhdistämään talon langattomaan internettiin, KissaLeidilta lainattu puhelin oli luovutettu hänelle takaisin (suomipuhelimeni ei toimi täällä), eikä minulla ole polkupyörää. MITÄ MÄ TEEN? En voi soittaa taksia, en voi polkea vähän kauempana oleviin puhelinkauppoihin, en voi googlettaa lähellä sijaitsevia pyörä- tai puhelinkauppoja...Hetken sohvalla istuessani tajusin, että asun nyt rikkaammalla asuinalueella, joten heti parin korttelinpäästä löytyi viihtyisä kahvila, jossa oli hyvää kahvia, maukas kasvisleipä ja mikä tärkeintä WIFI ja PISTORASIA. Kahvilan asiakkaista tällä hetkellä 80% on valkoisia, puolet tuijottaa läppärinruutua ja puolet istuu yksin pöydässä. Muutin 7 kilometriä, mutta tuntuu kuin oisin vaihtanut valtiota. Matkan varrella kahvilaan oli jopa kaksi järkevän kokoista ruokakauppaa. Taidan selvitä tämän illan hengissä ilman pyörää ja puhelinta.

Juon cappuccinoa ja päivitän blogia hipsterikahvilassa...